Nykyajan lähettimet olettavat, että antennipistokkeessa on 50 ohmin vastus lähtevälle radioaallolle. Tästä syystä sekä käytettävän kaapelin että antennin tulee olla 50 ohmisia. Koaksiaalikaapelit täyttävät tämän ehdon, mutta avosyöttöjohdon kohdalla tarvitaan erikoisjärjestelyjä.
Jos antennin vastus ei ole 50 ohmia, osa radioaallosta heijastuu takaisin kaapeliin ja summautuu vastaantulevaan radioaaltoon. Näin kaapeliin syntyy seisova aalto eikä lähetin näe kaapelia ja antennia 50 ohmisena.
Seisovan aallon suhde SWR kertoo kuinka hyvin antenni on sovitettu kaapeliin ja lukema voidaan mitata ns. SWR -mittarilla. Paras lukema on 1:1, mutta jos lukema on yli 2:1 lähetin voi rikkoutua väärän sovituksen vuoksi.
Dipoli
Radioamatöörin perusantenni on dipoli, jonka molemmat puoliskot ovat neljäsosa aallonpituudesta.
Aallonpituus metreinä saatiin kaavasta 300 : taajuus megahertseinä. Jos siis rakennamme dipolin 7.0 MHz:in taajuudelle, aallonpituus on 300 : 7.0 = 42.85 metriä. Neljäsosa tästä on siis 42.85 m :4 = 10,7 metriä! Antennin kokonaispituudeksi siis tulee yli 20 metriä!
Dipolin säteilyvastus on teoriassa 73 ohmia, mutta lähellä maata, alle 20 metrin korkeuksissa vastus on lähempänä 50 ohmia. Dipoli toimii kohtalaisesti myös parittomilla kerrannaisilla eli 7.0 MHz:n dipoli toimii myös 3*7 MHz = 21 MHz:in taajuudella.
Ground Plane
Pitkät dipoliantennit eivät mahdu pienelle tontille :) GP - eli Ground Plane on pystyantenni, jonka osien pituus on myös neljäsosa aallonpituudesta.
Teoriassa GP:n säteilyvastus on 36 ohmia, mutta taivuttamalla maatasoja alaspäin päästään lähelle 50 ohmia.
Muita antenneja
Antennit ovat mielenkiintoinen kokeilukenttä, koska antenneja on lukemattomia erilaisia.
Kaikkein yksinkertaisin antenni lienee pitkälanka, joka nimensä mukaisesti on pitkä lanka vedettynä lähimpään puuhun. Pitkälangan säteilyvastus on epämääräinen, joten lähettimen ja antennin välissä tarvitaan sovitin.
On huomattu, että jos GP:n pituus 5/8 aallonpituudesta, antennin vahvistus on suurimmillaan, mutta säteilyvastus ei ole 50 ohmia, joten sovitusta tarvitaan.
Kokoaaltoantenni on nimensä mukaisesti yhden aallonpituuden mittainen lanka, joka voidaan asetella suorakulmion muotoon. Tällaisen ns. loopin säteilyvastus on 100 ohmin luokkaa.
Suunta-antennit lähettävät nimensä mukaisesti säteilyä tiettyyn suuntaan. Tunnetuin suunta-antenni on yagi, jollainen mm. TV-antenni on.
