Ihmeantenneja ei ole olemassa.
Vanhat, hyväksi koetut antennit ovat aloittelijalle paras valinta. Dipoli toimii aivan varmasti, parvekkeen reunaan kiinnitettävä pikku piiska tuskin toimii, vaikka kauppias muuta väittäisikin.
Virittäminen
Antennin säteilyvastuksen pitää olla 50 ohmin luokkaa. Näin ei aina ole, jolloin lähettimen ja antennin välissä tarvitaan antenninvirityslaite eli tuneri. SWR -mittari näyttää antenniin lähtevän ja sieltä heijastuvan tehon ja antenninvirityslaitella palaava teho säädetään mahdollisimman pieneksi, alle 2:1. Antenninvirityslaite siis "huijaa" lähettimen näkemään antennin 50 ohmisena, se ei muuta itse antennin säteilyvastusta.
SWR -mittareita ja tunereita on monenlaisia ja monenhintaisia. Monissa lähettimissä on sisäänrakennettu, automaattinen antenninvirityslaite, jolloin ulkopuolisia mittareita ei tarvita lainkaan. Uudemmissa radioissa on lisäksi SWR-suojaus eli jos antennin SWR on liian suuri, lähetin ei lähetä lainkaan.
Dipoli
Dipolin lankojen pituus metreinä saadaan kaavasta
Kaavassa lasketaan siis aallonpituuden neljäsosasta 95% (pääkapasitanssin vuoksi). Jos laskemme dipolin haaran pituuden 3,680 MHz:n taajuudelle, saamme 0.95* 300 : 3,680 : 4 m = 19,4 m.
Käytännössä otetaan paljasta tai muovipäällysteistä kuparilankaa tai ruostumatonta teräslankaa tai halkaistua puhelinparikaapelia kaksi noin 19,5 metrin palaa ja kiinnitetään ne itsetehtyihin tai ostettuihin eristeisiin kuvan mukaisesti.
Antennin voi nostaa ylös myös keskikohdasta ja jättää päät keskikohtaa alemmaksi. Tällöin puhutaan inverted-V -asennuksesta.
Eristeinä voi käyttää kaupasta ostettuja munaeristeitä, sähkömiehen putkesta tai pleksistä sahattuja paloja, yms. Tärkeintä on, että eriste on todella eriste. Tämä on helppo tutkia asettamalla eriste hetkeksi vesilasin kanssa mikroaaltouuniin. Mikäli "eriste" kuumenee, se ei olekaan eriste!
Antennin keskikohtaan on hyvä kehittää koaksiaalikaapelille vedonpoistaja, jotta alasmenevän kaapelin paino ei katkaisisi vaippaa tai keskijohtoa.
Katso Jarin OH3HVR versio 80 metrin dipolista!
Perhosdipoli
Samaan syöttöjohtoon voi kytkeä toisenkin dipolin, joka on mitoitettu esim. 7 MHz:n taajuudelle. Koska dipoli toimii jotenkin myös parittomilla kerrannaisilla, saamme antennin myös 3 * 7 MHz = 21 MHz:n taajuudelle! Dipolit vaikuttavat hieman toisiinsa, mutta vaikutusta voi halutessaan vähentää asentamalla dipolit ristikkäin.
Heittopainolla, virvelillä tai jousipyssyllä ammutaan ohut siima tai naru mahdollisimman korkealle puuhun, vedetään sen avulla paksumpi naru puuhun ja nostetaan antenni niin korkealle kuin mahdollista. Nyt Sinulla on itse tehty, todennäköisesti hieman vinossa oleva antenni, jota voit käyttää kolmella eri taajuudella!
Pitkälanka
Pitkälanka on nimensä mukaisesti lanka vedettynä mahdollisimman korkealle lähimpään puuhun. Pituus ei ole niin metrin päälle, mutta muun muassa 15.5 m tai 26.5m tai 42 m ovat kovasti kehuttuja ;)
Pitkälanka vaatii antenninvirittimen, jolla SWR:t saadaan kohdalleen ja että radioasema on erittäin hyvin maadoitettu. Jos maadoitus on hiekkamaan yms. takia huono, voi apuna käyttää vastapainoja eli nurmikolle vedettyjä, maadoitukseen kytkettyjä neljännesaallon mittaisia lankoja.
Pitkälanka on yksinkertainen, halpa ja huomaamaton antenni, joka toimii yllättävän hyvin. Sen säteilykuvio riippuu käytetystä taajuudesta, joten kaukainen asema joko osuu kuvioon tai sitten ei.
Pitkälangan huona puolena on se, että antenni alkaa heti antennipistokkeesta, jolloin radiotaajuuksia eli RF:ää on myös asunnossa. Tämä jumittaa joskus tietokoneen, vaikka sekin on maadoitettu.
G5RV
G5RV on suosittu lanka-antenni, joka toimii monella radioamatööritaajuudella. Antennin kanssa käytetään antenninvirityslaittetta, koska SWR on usealla alueella melko korkea. Joissain lähteissä suositellaan säätämään SWR-lukemat sopiviksi muuttamalla antennin korkeutta tai käyttämällä antennin kanssa pitkää syöttöjohtoa ;)
G5RV:n voi valmistaa itse, mutta sitä myydään melko edullisesti radioamatööriliikkeissä (n. 80 €)
Windom
Off-center-fed -dipoli (joka tunnetaan myös Windom -nimellä) on lanka-antenni, joka toimii usealla eri taajuudella, mutta tarvitsee myös virittimen. Antennin toinen haara on noin 28 metriä, toinen noin 14 metriä ja niiden keskellä on joko 6:1 tai 4:1 balun.
Balunin voi tehdä itse esim. ferriittisauvasta ja kahdesta johdonpätkästä, mutta sitä myydään myös radioamatööriliikkeissä. (n. 80 €)
Vertikaaliantenni
Vaakadipolit vaativat paljon tilaa, jota kerrostalossa asuvalla ei ole käytettävissä. Niinpä ajatus siirtyy vertikaaliantenniin, joka ei vaadi paljoa vaakasuoraa tilaa ja jolla on matala lähtökulma. Perusvertikaali toimii kuitenkin vain yhdellä taajuudella ja esim. 7 MHz:n vertikaalin mitat ovat yli 10 metriä!
Eräs keino saada vertikaali toimimaan usealla taajuudella on syöttää sitä kelan kautta etsimällä kelasta kullekin taajuusalueelle paras sovitus, matalammalle taajuudelle enemmän kierroksia, korkeammalle vähemmän. Tätä periaatetta on käytetty esim. ARRL:n noviisiantennissa (pdf). Antennin rakentaminen on aloittelijalle vaikeaa ja lisäsi parvekkeen metalliosat, betoniraudat yms. vaikuttavat virityksiin voimakkaasti. Kaupalliset monialuevertikaalit ovat melko kalliita, mutta ne eivät vaadi juurikaan tilaa ja toimivat myös matalalle asennettuna. Kotimaan yhteydet ovat vertikaalin ongelma, radioyhteydet tahtovat mennä väkisinkin kauas ;)
Pakkosyöttö tai Zepp tai Double Extented Zepp tai jotain ...
Ennen koaksiaalikaapelin riemuvoittoa radioamatöörit käyttivät syöttöjohtona yleisesti avolinjaa. Avolinja on lähes häviötön siirtojohto, jolloin antennin SWR -lukemilla ei ole mitään väliä.
Antenni vaatii tunerin eli antenninvirityslaitteen, jossa on avosyöttöjohdolle sopiva balansoitu ulostulo. Tuneri kytketään lähettimeen normaalilla koaksiaalikaapelilla.
En ymmärrä, SWR:llä ei ole väliä! Mihin se 50 ohmia katosi!
Jos antennin SWR on todella suuri, suurin osa tehosta heijastuu antennista takaisin syöttöjohtoon, summautuu tulevaan aaltoon ja palaa antenniin. Edelleen suurin osa heijastuu takaisin ja summautuu tulevaan aaltoon, jne. Sekunnin murto-osissa kaikki teho on säteillyt taivaalle! Koska avosyöttöjohto on lähes häviötön, ei haittaa vaikka teho välillä seilaa edestakaisin. Koaksiaalikaapelin häviöt ovat paljon suuremmat, joten edestakaisin kulkeva teho häviää kaapeliin! Avosyöttöjohto on kuitenkin melko hankala, sillä se ei saa koskea metallirakenteisiin, joita nykytaloissa on runsaasti. Uudemmissa lähettimissä on lisäksi automaattinen antenninvirityslaite ja ulostulo koaksiaalikaapelille, jolloin avosyöttöjohdon käyttö tuntuu hassulta.
Olen kuitenkin nähnyt monen kokeneen amatöörin pihalla sinne-tänne siksakkia kulkevan langan, jota on syötetty avolinjalla.
2.9 Muuta
Q: Mikä antenni toimii aivan pomminvarmasti?
A: Dipoli.
Q: Mikä antenni sinulla on?
A: Kaupasta ostettu Windom eli OCF - dipoli.
A: HF -taajuuksilla lanka-antennien pituus ei ole sentin päälle, kymmenien senttien tarkkuus riittää.
Q: Kuinka pitkälle näillä antenneilla pääsee?
A: Europpaan joka ilta, hyvillä radiokeleillä vaikka minne.
